No niin... Tänään sitten jatkui hampaiden oikomishoidot. Edistystä tapahtui "levityslenksujen" muodossa. Älkää vaan kysykö mitä ne on oikeelta nimeltään. Mutta siis, 20 minuutin täysrääkki. Jopa hammaslääkäri totesi että hampaat on niin tiiviisti toisissaan kiinni että harvoin on noinkin vaikeeta saada noita lenksuja paikoilleen. Lopputulos oli itseasiassa se, että kahdeksasta lenksusta tasan kaksi saatiin paikoilleen, loppuihin piti laittaa ohuempaa kuminauhaa jotta saataisiin edes vähän levitettyä hampaiden välejä... Ja siis noiden tarkoitushan on saada tehtyä poskihampaiden ympärille sen verran tilaa että saadaan rautojen kiinnityslenksut (metallia siis) poskihampaiden ympärille kiinni. Ensi maanantaina onkin sitten ylimääräinen aika hammaslääkärille varattuna, silloin katsotaan onko noilla "hätävaralenksuilla" ollut mitään vaikutusta ja jos on ollut, niin vaihdetaan oikeat lenksut päiväksi tilalle... Ja sitten tiistaina raudat suuhun. Ja jos mun normaali säkäni jatkuu niin eihän tuo riitä välien levittämiseks vaan joudutaan rautojen laittoa siirtämään eteenpäin että ehditään välejä levittää tarpeeksi... Kiva kiva.

Ja voi että tuommoset kuminauhasta tehdyt lenksut on muuten kivoja. Ei nuo oikeat lenksut häiritse oikeastaan lainkaan, mutta nuo kuminauhasta tehdyt kun piti solmia ihan perussolmuilla, niin nyt on sit solmuja suu täys. Eikä muuten pysty puremaan hampaita ees melkeen yhteen, tuntuu vaan kun kumi narskuu välissä. Ja kun kuitenkin syödäkin piti tänään, niin no, aika harjoittelemiseksi taas meni. Koko ajan sai pelätä että joku lenksuista napsahtaa irti... No, kyllä ne suussa pysy, toistaseks.

Ja vähän mukavampiin aiheisiin, eli koiraan. :) Käytiin eilen avomiehen kanssa ostelemassa hieman tarvikkeita, mukaan eläinkaupasta tarttui koiranvuode, kaksi köysilelua, yksi "luukongi", keraaminen ruokakuppi ja koiran frisbee. Kovasti katseltiin jo hihnojakin, aivan kasvattajan suosittelemaa mallia ei löytynyt joten se jäi vielä harkintaan... Kyllä tässä jo niin kovasti pienokaisen kotiin tuloa odotellaan! Alkaa koirakirjatkin loppua kesken. Flunssan ansiosta en ole töihinkään päässyt pariin päivään, joten jos huomenna vihdoin töihin selviän niin toivon että sähköpostistani löytyy koirakouluilta vastauksia vauvakurssikyselyihini. Olisihan se mukavaa pikkuisen päästä tutustumaan hieman omanikäisiin leikkitovereihin, ja minullekin tekisi varmasti hyvää saada hieman sitä ammattimaista ohjausta.