Tulipahan sitten tutustuttua lauantaina mausteeseen nimeltä kurkuma. Rautojen laiton yhteydessä minua varoiteltiin kovasti että nuo ylähampaissa olevat kirkkaat kiinnikkeet olisivat herkät värjäytymään, joten kannattaisi vältellä syömästä curry-pitoisia ruokia sekä mielellään välttää myös punaviinin, kahvin ja teen juomista. Kukaan ei maininnut kurkumaan. Enpä kyllä itsekään ollut täysin edes tietoinen moisen mausteen olemassaolosta...

Mutta tosiaan, lauantaina ylitöissä ollessa tuli sitten äkkiseltään haettua Lidlista ns. purkkinuudelia, eli siis nuudelipurkki, johon lisätään kiehuva vesi ja annetaan hautua hetki. Tuliko mieleeni lukea tuoteseloste? No ei tietenkään, enhän valinnut mitään curryyn viittaavaakaan... Ruokailun jälkeen menin sitten hampaitani pesemään ja meinasin saada jonkinasteisen kohtauksen: raudoissa olevat rautalangan kiinnikelenksut (asiaa havainnollistaakseni voin kertoa että Ugly Betty -sarjan Bettyllä nämä lenksut ovat siniset) olivat värjäytyneet vihertävän kellertäviksi, jotakuinkin neonsävyisiksi. Söpöä. Ja eikun netistä äkkiä kaivelemaan tietoa onko asialle tehtävissä mitään. Valkaisevaa hammastahnaa koitettuani totesin että ei, asialle ei tosiaan ollut tähän hätään tehtävissä mitään. Ei paljon hymyilyttänyt...

Tässä kohtaa täytyy kyllä sanoa suuri kiitos hammaslääkärilleni. Sain tänä aamuna sitten varattua heti lounastauolle ajan selitettyäni tilanteen. 100+ MotorShow ja ystävien näkeminen ensi viikonloppuna, puhumattakaan avomieheni näkemisestä ensimmäistä kertaa rautojen saannin jälkeen, ja kaikki vihreällä hymyllä maustettuna? Ei kiitos. :) 5 minuutin ja hammaslääkärin huvittuneiden kommenttien jälkeen hymyni oli taas entistä ehompi, joskin hampaat taas hieman aikaisempaakin aremmat... Mutta jälleen, kauneuden edestä on kärsittävä, vai mitenkäs se nyt menikään. Ensimmäistä kertaa elämässäni tunsin hammaslääkäristä lähtiessäni samanlaista tyytyväisyyden (ja helpotuksen) tunnetta kuin yleensä tuntee kampaajalta lähtiessään. Sinällään mielenkiintoinen havainto näin hammaslääkärikammoa potevalta... Jatkossa tulee kyllä oltua huomattavasti tarkempi sen suhteen mitä suuhunsa laittaa, kun yhdestä nuudeliannoksesta jo tuli tuollaiset sävyt suuhun.

Uusi ongelmakin ilmaantunut: suuni on alkanut kuivua. Muuten se nyt ei pahemmin haittaisi, mutta kuivuneisiinylähampaiden rautoihin tuppaa tuo ylähuuli ottamaan entistä pahemmin kii, jolloin puhekin tuppaa kangertelemaan... Hammaslääkärin ohjeistus asiaan oli pitää vesipulloa mahdollisuuksien mukaan aina mukana.

Ja hieman mukavampiin asioihin jälleen: enää viikko jäljellä! Yksi viikko ja jotakuinkin 7 tuntia niin olen kotona pienen koiravauvan kanssa! Voi tätä odotusta...:)

Ja toinen positiivinen asia: auton penkit alkavat vaikuttamaan siltä että jopa valmistuvat ajallaan. Enää kuskin penkin istuinosa ompelematta, sitten olisi ompeluhommat hoidettu. Helpotuksen tunne on kyllä siinä vaiheessa varmaan aika huima. Kun nyt saisi vielä autonkin, niin toivon mukaan tämän viikon loppuun mennessä olisi sisusta autosssa kiinni ja autoprojekti melkein valmis...